Etusivu
Kirjoitukset
Arkisto
Historia
Vastineet
FAQ
Linkit
Päivitykset
Yhteystiedot
|
PIRU MERRASSA
DenytEnAmun, heinäkuun 8. päivänä, 1997.
Helsingin City-lehden numerossa 13/97 (20.6.-11.7.97)
oli Heini Larrosen [Larroksen?] artikkeli Piru merrassa
(s. 16-20). Artikkelissa oli useita Setin Temppeliä koskevia
virhetietoja, jotka haluaisin oikaista (artikkelissa käytettiin
termiä "seetiläisyys"; itse käytämme termiä "setiläisyys").
Seuraavassa olen lihavoinut Larrosen artikkelista muutaman
pätkän ja kommentoinut niitä Setin Temppelin kannalta.
"Mikä on satanistille sopivaa, mikä ei, sai Yhdysvalloissakin
lopulta aikaan mehevän oppiriidan ja La Veyn vasen käsi Michael
Aquino perusti oman oikean saatanakirkon; egoistiseen hedonismiin
perustuvan seetiläisyyden. Sen pyrkimys oli liittää kaikkien
maiden rasistit, natsit ja seetiläiset yhteen."
En tiedä mistä ihmeestä tällainen väärinkäsitys on voinut
saada alkunsa. Setin Temppeli ei ole rasistinen eikä natsistinen
järjestö. Todisteeksi luulisi riittävän jo sen, että Setin
Temppelin korkeimmassa päättävässä elimessä (Yhdeksän neuvosto)
on useita kertoja toiminut (ja toimii tällä hetkelläkin) niin
tummaihoisia ihmisiä, homoseksuaaleja kuin juutalaisiakin.
Setin Temppeli ei aseta jäsentensä ihonvärille, sukupuolella
tms. ulkoisille tekijöille minkäänlaisia rajoituksia tai paremmuusjärjestyksiä.
Ainoa rajoitus on 18 vuoden ikä ja henkinen kyky/kypsyys ymmärtää
ja soveltaa Temppelin filosofiaa eettisesti oman itsensä kehittämiseen.
Setin Temppeli ei ota jäsenikseen rikollisia. Esim. tummaihoisia
hakkaavilla "uusnatseilla" ja hautakiviä potkivilla "saatananpalvojilla"
ei ole mitään asiaa Setin Temppeliin.
Setin Temppelin tarkoituksena ei ole liittää mitään järjestöjä
toisiinsa eikä itseensä; Setin Temppeli on aina ollut yksilöiden
henkisen kehityksen apuväline. Setin Temppelin filosofia ei
perustu "egoistiseen hedonismiin"; tällaista on pikemminkin
Saatanan kirkon filosofia. Egoistinen hedonismi on ihan hyvä
alkupala (varsinkin jos on pienen ikänsä ollut altruistinen
askeetikko), mutta pitemmän päälle henkinen kehitys vaatii
rakentavampaakin filosofiaa (johon Setin Temppeli keskittyy).
"Syntipukki satanistikirkon hajoamiseen oli seetiläisten
mukaan ihmisten itsekkyys. Saatanan kirkon menoja pääsi kuka
tahansa utelias pääsymaksua vasten seuraamaan ja sen filosofiaa
esiteltiin kaikille uteliaille. Kirkon tarkoitus oli näin
rekrytoida uusia jäseniä, mutta harva tutustumiskerran jälkeen
halusi liittyä kirkkoon. Ja sekös seetiläisiä närkästytti."
Tämä lienee jonkinlainen sekava versio siitä, millaisena Aquino
näki yhden Setin Temppelin ja Saatanan kirkon eroavaisuuden.
Saatanan kirkko on aina ollut erittäin julkisuushakuinen;
Setin Temppeli puolestaan ei ole kiinnostunut julkisuudesta
eikä rekrytoinnista. Se, että Saatanan kirkkoon "tutustuneet"
ihmiset eivät halunneetkaan liittyä Saatanan kirkkoon, ei
ole koskaan närkästyttänyt setiläisiä. Setin Temppeli on alusta
alkaen ollut suljettu järjestö, joka tarjoaa itsensä apuvälineeksi
vain jäsenilleen. Setin Temppeli on tarkoituksellisesti suunnattu
vain sille pienelle ihmisryhmälle, joka voi ja haluaa sen
tarjoamasta henkisestä kehitysprosessista hyötyä.
"'Ne ihmiset olivat
kuin vampyyreja, jotka imivät kirkon kuiviin. He ottivat niin
paljon kuin irti saivat, mutta eivät antaneet vastineeksi mitään.'
nyyhkitään seetiläisten nettisivuilla. On hieman tekopyhää,
että itsekkyyteen ja pahuuteen oppinsa perustava kirkko syyttää
itsekkyydestä toisia. Etenkin, kun itsekkyys on katolisten,
siis saatananpalvojien perivihollisten, kuolemansynti!"
Tähän pätee edellinen oikaisu. Lisäksi lienee aiheellista
mainita, ettei Setin Temppeli katso kristinuskoisten (ei katolisten
eikä luterilaisten) olevan vihollisiaan. Jos meillä nyt yleensäkään
voi sanoa olevan "vihollisia", niin niihin kuuluvat sellaiset
laajalle levinneet kultit kuin tyhmyyden ja tavanomaisuuden
palvonta.
Olisi mielenkiintoista tietää, millä "seetiläisten nettisivuilla"
näin "nyyhkitään"? Ihmettelen, miksei artikkelin kirjoittaja
ole laittanut lähdeluetteloonsa Setin Temppelin kotisivujen
osoitetta kun hän kerran mainitsee sieltä lainaavansa. Setin
Temppelin virallisen kotisivun osoite on
http://www.xeper.org/
Setiläisyyden voi kyllä katsoa olevan varsin itsekäs filosofia
(ainakin siinä mielessä, että se keskittyy ihmisen syvimpään
itseen ja sen kehittämiseen), mutta se ei perustu pahuuteen.
Arvelen, että "pahuus"-väärinkäsitys on syntynyt siten, että
kristillisissä piireissä on tulkittu Aquinon ajatus "Set (Pimeyden
ruhtinas) on metafyysisesti olemassaoleva olento" olettaen että
kyseessä on kristinuskon paholainen. Koska paholainen on kristinopissa
"paha", on päästy tulokseen "setiläiset palvovat metafyysistä
pahaa". Tällaisia setiläisten itsensä kannalta täysin absurdeja
väitteitä näkee yhä teologipiireissä.
Setiläisille itselleen Set ei viittaa kristinuskon paholaiseen
eikä ole paha olento. Set on erillisen/itsenäisen älykkyyden/tietoisuuden
ensimmäinen periaate, ja sellaisena henkisen kehityksen paradigmaattinen
malli. "Pahuudella" ei ole mitään tekemistä Setin Temppelin
kanssa. Eikä kristinuskon Saatana ole mitenkään relevantti Setin
Temppelin filosofialle.
Setin Temppelin nykyisen Ylipapin, amerikkalaisen kirjailijan
Don Webbin, Set-käsityksistä saa lisätietoa esim. seuraavista
lähteistä:
* Black Beyond Black: The Temple of Set
* Temple of Set Informational Letter
* Xeper: The Eternal Word of Set
Nämä artikkelit löytyvät Setin Temppelin kotisivuilta. Kaikista
näistä artikkeleista ilmestyy suomenkielinen versio, kun Suomen
Setin Temppelin kotisivut julkistetaan.
Heini Larrosen artikkelin luettuaan väitteitäni lienee vaikea
uskoa. Asiaa helpottanee se huomio, että artikkelissa ilmenneet
käsitykset Setin Temppelistä ovat tyypillisiä lähinnä konservatiivisille
fundamentalistikristityille, "saatananpalvonnasta" leipätyönään
saarnaaville evankelisille nuorisotyöntekijöille, sensaatiohakuisille
toimittajille yms. ryhmille, joiden intressien mukaista on pitää
yllä harhakuvaa Setin Temppelistä uhkana itselleen (tai yleensä
"kristikunnalle").
"Tutkija" Keijo Ahorinta ja "evankelista-nuorisotyöntekijä"
Riku Rinne vaikuttavat lähtevän tältä pohjalta. Esimerkiksi
Ahorinnan kirjan Saatanan palvonnan monet kasvot Setin
Temppeliä koskevaan osioon ei ole mahtunut juuri lainkaan objektiivista
tietoa; se on vain erilaisten juorujen ja huhujen subjektiivista
sekamelskaa (ks. tarkemmin LIITE 1: Keijo
Ahorinnan kirjan Saatanan palvonnan monet kasvot Setin Temppeliä
koskevan osion arviointi).
Setin Temppelistä on
kuitenkin tehty myös akateemista (objektiivisempaa, vähemmän
asenteellista) tutkimusta. Tämä tutkimus on poikkeuksetta antanut
aivan erilaisen kuvan Setin Temppelistä ja sen filosofiasta.
Suomessa tällaista vakavammin otettavaa tutkimusta edustaa esim.
teologian maisteri Minna Rikkinen. Minna Rikkisen uskontotieteeseen
liittyvä pro gradu -tutkielma Setin Temppeli uususkontojen
typologioiden valossa hyväksyttiin Helsingin yliopiston
teologisessa tiedekunnassa tämän vuoden (1997) huhtikuussa (ks.
LIITE 2: Kopio Minna Rikkisen pro gradun tiivistelmäsivusta).
Tämä tutkimus lienee tällä hetkellä ainoa objektiiviseen tutkimukseen
perustuva suomenkielinen kuvaus Setin Temppelin perusfilosofiasta
ja toimintatavasta. Rikkinen on ainoa suomalainen tutkija, joka
on tähän mennessä ottanut meihin yhteyttä (eikä vain sokeasti
kopioinut maailmalla liikkuvista lähdeteoksista). Rikkisen työ
ei ole paras mahdollinen esitys Setin Temppelin filosofiasta
(koska hän ei voinut keskittyä itse filosofian esittelyyn, vaan
lähinnä Setin Temppelin luonnehtimiseen ja luokittelemiseen),
mutta hänen omat johtopäätöksensä ja havaintonsa Setin Temppelistä
hälventänevät ei-setiläisten epäilyksiä. Rikkinen toteaa mm.
seuraavaa:
(1) Setin Temppeli on rekisteröity kirkko, jolla on Yhdysvalloissa
verovapausstatus. Setin Temppeli ei siis tuota kenellekään minkäänlaista
rahallista hyötyä; se perustuu kokonaan vapaaehtoistoimintaan.
(2) Setin Temppelin organisaatio on järjestetty niin, ettei
kukaan yksittäinen ihminen voi ottaa sitä haltuunsa. Setin Temppeliä
johtaa kollektiivisesti koko III*+ jäsenistö, joka valitsee
määräajoittain yhdeksän jäsenen muodostaman neuvoston, toiminnallisen
johtajan yms. virkailijoita hoitamaan ja päättämään Temppelin
asioista.
(3) Setin Temppeli ei ole dogmaattinen ryhmä. Kaikkia jäseniä
rohkaistaan pitämään ja luomaan omat, yksilölliset mielipiteensä.
Myös Setin Temppelin yleisen filosofian katsotaan jatkuvasti
kehittyvän. Setin Temppeli käsitetään apuvälineeksi, jota kukin
jäsen voi käyttää yksilöllisessä itsenkehityksessään itse haluamallaan
tavalla.
(4) Setin Temppelin filosofiassa keskeisenä vastakohtaparina
on tietoisuus ja objektiivinen universumi (= ei-tietoisuus;
luonnollinen järjestys) -- ei esimerkiksi hyvä vs. paha tai
ihminen vs. jumala. Setiläiset erottaa muista uskonnoista ajatus,
että tietoisuus on luonnosta erillinen ilmiö -- ja ettei sitä
kannata muiden uskontojen tavoin sulauttaa tai alistaa millekään
korkeammalle voimalle. Pikemminkin omaa tietoisuuttaan tulee
kehittää ja vahvistaa.
(5) Setin Temppeli korostaa eettisyyttä ja vastuunottamista.
Jokaisen jäsenen on ehdottomasti noudatettava yhteisönsä lakeja
(tai hänet erotetaan).
(6) Setin Temppeli ei tee minkäänlaista käännytystyötä. Setiläiset
olettavat jäsenten löytävän Temppelin omillaan. Setin Temppelin
jäseniksi otetaan vain 18-vuotta täyttäneitä ihmisiä, joiden
katsotaan kykenevän ymmärtämään Setin Temppelin filosofiaa ja
noudattamaan sen eettisiä standardeja.
(7) Setin Temppeli ei ole vastareaktio kristinuskolle; pikemminkin
se on eklektinen (valikoiva) filosofia, joka pohjautuu moniin
historiallisiin perinteisiin ja koulukuntiin. (Vaikka Setin
Temppelin perustajan juuret ovat Saatanan Kirkossa, Setin Temppeliä
ei voi pitää "satanistisena" liikkeenä. Rikkinen luokitteleekin
Setin Temppelin mieluummin "tietoisuuden kehittämiseen" pyrkiviin
järjestöihin.)
(8) Useimmat setiläiset ovat korkeasti koulutettuja -- esim.
suomalaisista setiläisistä lähes kaikki ovat korkeakouluopiskelijoita
-- eivät todellakaan mitään "huumenuoria" tai "hautakivien kaatajia".
(9) Setiläiset eivät vetäydy yhteiskunnasta, vaan pyrkivät olemaan
elämässä aktiivisesti mukana. (Setin Temppelillä ei kuitenkaan
ole minkäänlaisia poliittisia intressejä.)
Samanlaisiin johtopäätöksiin
ovat tulleet myös vakavammin otettavat ulkomaiset tutkijat (eli
sellaiset, joilla on todellisia tieteellisiä meriittejä ja pyrkimys
objektiivisuuteen). Kohtuullisia yleiskatsauksia tarjoavat esim.
seuraavat kirjat:
* Drury, Nevill (1987): The Occult Experience. (Drury
on australialainen antropologi.)
* Schmidt, Joachim (1992): Satanismus - Mythos und Wirklichkeit.
* Introvigne, Massimo - Turk, Eckhard (1995): Satanismus.
Zwischen Sensation und Wirklichkeit. (Näiden kahden kirjan
kirjoittajat ovat saksalaisia tutkijoita.)
* Flowers, Stephen (ilmestyy vuonna 1997): Lords of the Left-Hand
Path. (Flowers on amerikkalainen uskontotieteen tohtori.)
Setin Temppelistä (kuten kaikista filosofisista ja uskonnollisista
järjestöistä) liikkuu paljon huhuja. Osa on positiivisia, osa
negatiivisia; osa tosia, osa vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa.
Tällä hetkellä parhaita johdantoja tällaisten modernien myyttien
syntyyn lienee amerikkalaisen poliisin ja rikosoikeuden erikoistuntijan,
Robert Hicksin kirja In Pursuit of Satan. The Police and
the Occult (1990). Hicks osoittaa vakuuttavasti, ettei "maailmanlaajuisesta
saatanallisesta rikosvyyhdistä" tms. "lahkoilusta" voi hyvällä
tahdollakaan löytää minkäänlaisia todisteita. Useimmat tämäntapaiset
tarinat ovatkin osoittautuneet konservatiivisten kristillisten
fundamentalistien aiheuttamiksi huhupaniikeiksi ja urbaaneiksi
legendoiksi.
Jokainen, joka lukee tämän kirjeen (ja/tai jonkin yllämainituista
teoksista), huomaa varmasti, että sen kuvaus Setin Temppelistä
on jyrkästi vastakohtainen Larrosen antaman kuvan kanssa. Setin
Temppelin filosofiasta onkin ollut liikkeellä vaikka minkälaisia
huhuja osaksi kristillisten piirien takia, osaksi oman toimintamme
suljetun luonteen vuoksi (todellinen henkinen kehitys vaati
mielestämme aidosti luottamuksellisen ilmapiirin, jota on vaikea
ylläpitää täysin avoimessa järjestössä). Viime vuosina olemme
kuitenkin avanneet ovemme vastuuntuntoisille tutkijoille ja
monet väärinkäsitykset ovat siten hälvenneet. Toivon, että näin
käy myös Suomessa.
Itse haluaisin vielä tähdentää sitä, ettei Setin Temppelin jäsenyyteen
liity minkäänlaista eettisesti kyseenalaisiin "hämärähommiin"
osallistumista eikä minkäänmuotoista pakkotoimintaa. Setin Temppeli
ei anna jäsenilleen mitään tavoitteita, joita jäsenillä ei jo
ole. Setin Temppeli pyrkii vain tarjoamaan apuvälineitä, joiden
avulla omat tavoitteensa (unelmansa) voi saavuttaa ja tehdä
elämästään mielekkäämmän ja intensiivisemmän. Niin kuin yleensäkin
elämässä kaikki varsinainen työ jäsenen on kuitenkin tehtävä
itse; Setin Temppeli ei "tuputa" eikä "anna valmiina" jäsenilleen
mitään. Setin Temppeli ei vaadi jäseniltään "uskoa" mihinkään.
Pikemminkin omat näkemykset kehoitetaan luomaan aktiivisen järjenkäytön
avulla (itse opiskelin pari vuotta teoreettista filosofiaa Helsingin
yliopistossa saadakseni paremman käsityksen ajattelun taidosta).
Setin Temppelin tyyppinen järjestö on vielä aika uusi ja harvinainen
ilmiö, mutta olen varma, että ensi vuosituhannella tämäntapainen
valikoiva ja individualistinen "uskonnollisuus" on erittäin
tavallista ja suosittua. Itse olen ollut Setin Temppelin jäsen
vuodesta 1989 asti enkä ole koskaan joutunut katumaan jäsenyyttäni
tai kyseenalaistamaan Setin Temppelin motiiveja. Lisätietoja
Setin Temppelistä saa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
hyperborea@xeper.org
Lopuksi liitän oheen vielä selvityksen, jonka kirjoitin Keijo
Ahorinnan kirjan Saatanan palvonnan monet kasvot Setin
Temppeliä koskevasta osiosta. Se auttanee näkemään Ahorinnan
kirjan puutteet Setin Temppelin osalta.
Hyvää kesänjatkoa toivottaen,
DenytEnAmun
Setin Pappi, III°
PS. Aion kopioida tämän kirjeen Larrosen artikkelissa mainituille
rikoskomisarioille, Tero Haapalalle ja Lars Henrikssonille.
Vastineeni julkaistaan myös Suomen Setin Temppelin kotisivuilla
kun ne valmistuvat.
LIITE 1: Keijo
Ahorinnan kirjan Saatanan palvonnan monet kasvot Setin Temppeliä
koskevan osion arviointi.
LIITE 2: Kopio Minna Rikkisen pro gradun tiivistelmäsivusta.
(Ei saatavissaa tältä sivustolta, ylläpito huom.)
Tämä on Setin Temppelin virallinen
vastine Heini Larrosen artikkeliin Piru Merrassa (Helsingin
City-lehti 13/97). © Temple of Set. Kaikki oikeudet pidätetään.
|
|
